Vapaudesta

Kävin pari viikkoa takaperin katsomassa elokuvan ugandalaisesta diktatuurista, Idi Aminista. Hänet tunnetaan parhaiten mittavasta kansanmurhasta, jossa kuoli reilut 300 000 - 500 000 ugandalaista. Sitä ennen hän ehti romuttamaan politiikallaan suhteet muihin maihin. Ei pidä unohtaa myös sitä, että talouden taantuminen aiheutti mittavaa kurjistumista ja lisää kuolonuhreja.

Idi Amin oli surullisenkuuluisa esimerkki taloudellisen sekä poliittisen vapauden vapauden puuttumisesta. Vapauden jakaminen näennäisesti kahteen eri leiriin on keinotekoista, sillä näen todellisen vapauden olevan tarkoin määriteltyjä yksilönvapauksia. Näistä tärkein on omistusoikeus, joka on syynä loistavaan sivilisaatiomme kuin me sen näemme. Koskematon yksityisomaisuus loi kannusteen kaupankäynnille, jonka avulla maapallon kartoittamattomat erämaaseudut asutettiin. Tämä erotti ihmiset primitiivisistä eläimistä, jotka sopeutuvat vain ekolokeronsa seuduille. Ihminen kykeni kaupankäynnillä saamaan tavaroita muualta ja näin selviämään. Kun asukastiheys laajeni, seurauksena kaupankäyntikin vilkastui ja pystyi erikoistumaan.

Ihmisten luoma eräänlainen "hajautunut järjestelmä" kehittyi entisestään. Tämä "hajautunut järjestelmä" on kaikista tehokkain keino piilevien voimavarojen osoittamisessa tiettyihin tarkoituksiin. Kauppiaiden keräämään informaation turvin kauppiaat pystyvät luomaan hinnat, signaalijärjestelmän. Jos on puutetta raaka-aineesta, signaalijärjestelmä kannustaa uusia yrittäjiä mukaan. Ihmisten halut siis tyydyttyvät ja toimivat parhaiten markkinataloudessa. Tämän avulla markkinat ovat toimineet ja kehittyneet tähän päivään asti, vaikkakin älymystö onkin suhtautunut tähän prosessiin kammottavan välinpitämättömästi. Vapaasanan artikkeli Talouslaskun ongelmasta kertoo tästä "hajautuneesta järjestelmästä" ja miksi suunnitelmatalous on aina tehottomampi. Miksi julkkishyödykkeet kaavoituksesta puistojenrakentamiseen voisi yksityistää?

Tavallinen teoria koostuu kuivista olettamuksista ja muista ajatuksenpoikasista. Jos parikin olettamusta osoittautuu vääräksi, vaarana on koko teorian romuttuminen. Tarvitaan empiirisiä todisteita osoittamaan, että teorialla jotain on yhteyttä todellisuuteen. Idi Aminin ja suurten sosialististen ajattelijoiden harmiksi kaupankäynti ja siihen liittyvä taloudellinen vapaus on antanut aina parhaimman lopputuloksen.

Ihmisen sivistyminen ei olisi koskaan edes alkanut, ellei Välimerellä oltaisiin kehitetty yksityisomistuksen käsitettä ja noudatettu. Tämä on kuitenkin itsestäänselvyys.
Tärkeämpää on valistaa taloudellisen vapauden suhteesta hyvinvointiin, koska monet tekijät markkinamekanismeissa (kysynnässä ja tarjonnassa, arvoissa) suorastaan hämmentävät ja pelottavat tietämättömiä. Tästä sosialismin vivahteet ja ääriainekset Pentti Linkoloineen repivät mehut pystyäkseen ajamaan läpi epämielyttäviä asioita.

Pääargumenttina taloudellisen vapauden puolesta käytän Heritagen tilastoja. http://www.heritage.org/research/features/index/countries.cfm Näistä jo ensisilmäyksellä pystyy näkemään, että elintasoltaan ja taloudeltaan mahtavimmat valtiot ovat kärkikastissa. Mikäli näitä tuloksia verrataan Freedom Housen tuloksiin poliittisesta vapaudesta, havaitaan suuriprosenttinen yhteys. Taloudellisen vapauden kannattaminen tarkoittaa poliittisten vapauksien kannattamista

Lukuisia pienemmistä empiiristä havainnoista kerrotaan Johan Norbergin kirjassa, Globaalin Kapitalismin puolustuksessa. Esimerkkeinä mainittakoon: Etelä-Korea oli 60-luvulla samalla tasolla kuin eräät afrikkalaiset kehitysmaat. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Koreaan rakennetaan kokonaisia älykaupunkeja. Toni Heinonen on linkissään osuvasti referoinut vapaan markkinatalouden hyödyistä ja seuraava lainaus kertookin oleellisimman: "Markkinatalousmaissa on nähty raju parannus myös köyhimpien terveydessä, eliniässä, pituudessa, koulutettuudessa, ja melkein missä tahansa ihmisten hyvinvointia mittaavassa objektiivisessa mittarissa." http://tonih.iki.fi/tekstit/defens_1

Miksi sitten näen suorastaan kutsumukseni ajoittain ottaa esille liberalismin? Pystyn kiteyttämään aikeeni kuuluisan nobelpalkitun taloustieteilijän Friedrich A. Hayekin sanoihin: "Koska voimme ylläpitää ja turvata edes nykyisen lukumäärämme vain noudattamalla samaa lajia olevia yleisiä periaatteita, on velvollisuutemme vastustaa näiden uskonlahkojen vaatimuksia, jotka ovat omiaan tuhoamaan tämän moraalin perusperiaatteet niin kuin yksittäisen omaisuuden, ellemme todella tahdo tuomita miljoonia nääntymään nälkään" Tässä lainauksessa hän kutakuinkin puolustaa mahdollisimman vapaata markkinataloutta ja sen pilareita, koska ainoastaan tämä kykenee elättämään miljoonien elämän. Yksikään muu suunniteltu järjestelmä ei pysty samaan.