Koulujen yksityistämisestä

Kerrataanpas sekä opiskelulaitoksen yksityistämisen erinomaiset vaikutukset että hieman kyseenalaisemmat seuraukset, jotta jokainen suomalainen ymmärtäisi kokonaiskuvan. Nykytilanteessa Suomen valtio kustantaa maksuttoman sekä julkisen koulutuksen verovaroin. Liberalistina näen verottamisen ryöstämiseksi ja vastustan sitä periaatteellisista syistä. Tilalle olemme ehdottomassa yksityistä koulutuslaitosta. Tämä saa varansa lukukausimaksuilla ja yrityksien eri sponsoritoiminnalla. Urheiluvarusteliike saattaa lahjoittaa huippuhienoja luistimia vastineeksi näkyvyydestä, yksityinen laboratorio lahjoittaa vähän käytettyjä mikroskooppeja ynnä muuta. Kuten liberalistien blogista voidaan lukea, jokaisella keskivertosuomalaisella perheellä riittää varoja lastensa koulunkäynnin rahoittamiseksi. Nytkin keskivertosuomalainen maksaa 100 000 euroa koulutukseen. Tämä voidaan kustantaa edullisilla lainoilla, jotka vilkkaan kilpailun seurauksena ovat mahdollisesti matalakorkoisia ja tästä syystä loistava valinta.

Äskeinen tuskin on kenellekään epäselvää. Jos ihmiset suoriutuvat nytkin massiivista veroista, kyllä minarkisessa yhteiskunnassa mittavista koulutuskustannuksista, jotka tuskin nousevat keskiveropalkasta yli neljänkymmenen prosentin. Varsinaisena ongelmana luullaan olevan se, että kaikista köyhimmät jäävät ilman koulutusta ja ajautuvat rappiokierteeseen.

Milton Friedmanin kirjassa Vapaus Valita esiteltiin köyhille, maksukyvyttömille opiskelijoille suunnatusta lainajärjestelmältä. Tässä pankki maksaisi opiskelut kannattavaan alaan ja opiskelija maksaisi sitten omasta palkastaan kustannukset hiljalleen. Se olisi potentiaalinen sekä kannattava ratkaisu. Lainaa antava tekee kohtalaisen kertainvestoinnin ja saa rahansa takaisin. Työllistyminen omaan alaan olisi nykytilanteeseen verrattuna aivan eri sfääreissä, sillä yksityiset opiskelulaitokset noudattavat paljon tarkemmin hintasignaaleita. Toki valtioon hieman enemmän luottaville on toinen ihan käyttökelpoinen ratkaisu Fi-Lib blogia lainaten: "Toisaalta laskelma ei paljoakaan heilahda, vaikka kymmenelle prosentille köyhimpiä itse asiassa annettaisiin löyhä julkinen opintolainalainatakuu ja opintorahaa sosiaalitukena esim. 4000 euroa per vuosi ikävuosina 5-20. Sillä luulisi kouluttautuvan yhtä hyvin kuin nykyäänkin maksuttomissa kouluissa."

En voi kuitenkaan mennä väittämään tätä kaavailtua järjestelmää idioottivarmaksi. Aina on olemassa tyhmiä tai liian laiskoja opiskelijoita, jotka eivät kerta kaikkiaan jaksa opetella koulunpenkillä. He jäävät siis pois opiskelujärjestelmästä ja elelevät työskennellen surkeasti palkatulla alalla tai riehuen huumehöyryissä. Liberalismin vastustajat aina lietsovat tälläisiä uhkakuvia uudesta "luokkajaosta" köyhiin ja rikkaisiin, mikä muka syntyisi ilman valtiota. Tälläisien uhkakuvilla pelottelu on kuitenkin kuin taistelua tuulimyllyjä vastaan. Jo tilastot osoittavat, että taloudellisesti vapaimmissa valtiossa tulonjako on "tasa-arvoisinta" Vertailtaa, vaikka Kiinan eliittiä tavalliseen rahvaaseen.

Nykyjärjestelmässäkin on tälläisiä "isänmaan toivoja" ja ihan samalla tavalla he jäävät opiskelujärjestelmästä ulos. He tuskin voivat rikastua ja elelevät sosiaaliavustuksilla. Useat liberalismin vastustajat -totalitaristit - pelottelevat ihan turhaan uhkakuvilla uudesta "luokkajaosta" Minarkisessa yhteiskunnassa olisi huomattava hyväntekeväisyys. 1800-luvun Yhdysvalloissa kokonaisia teattereita ja monia kouluja ylläpidettiin yksityisesti. Nämä "isänmaantoivot" saisivat ihan samalla tavalla mahansa täyteen ruokaan. Valtiosta en ole niinkään varma, kun yksityiset soppakeittiöt Ranskan slummeissa kiellettiin, koska muslimit joutuivat syömään sianlihaa. Muka uskonnollinen vakaumus on tärkeämpää kuin kymmenien riittävä ravinnonsaanti. Koska yksityinen hyväntekeväisyys on paljon enemmän markkinamyönteisempää, se on huomattavasti tehokkaampaa. Onhan hyväntekeväisyys ala siinä missä thaihieronta, ja se toimii yksityisenä aina tehokkaammin. Köyhät, rappionuoret, pääsisivät kenties aikuisopistoihin. Minarkiassa jokaisella on mahdollisuus suunnitella elämänsä - todellista, vapaudellista mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Mitä muita hienoja vaikutuksia opiskelulaitoksen yksityistämisessä on? Koulujen keskinäinen kilpailu pakottaa laadukkuuteen. Kun viranomaiset eivät enää päätä asioista, vanhemmilla on suurempi valta vaatia lapsilleen laadukasta opetusta. Yhdysvalloissa koulujen ajautuminen liittovaltion käsiin on aiheuttanut suunnattoman opiskelutehottomuuden, josta on tuloksena maailmasta tietämättömät yhdysvaltalaiset. Päinvastoin kuin Suomessa, Yhdysvalloissa laadukkaimmat koulut ovat esikaupunkialueilla, jossa vanhemmilla on yhä suurempi valta. Taloudellisemmin ja tieteellisemmin ilmaistuna: "Kunta onkin väärä taho organisoimaan koulutusta. Sen päättäjien ei ole mahdollista hankkia tarvittavaa informaatiota, jotta koulutukseen liittyvät päätökset tehtäisiin järkevästi. Vanhemmilla, jotka viettävät aikaansa lastensa kanssa, sen sijaan on."

Nykyjärjestelmässä on vikana opiskelijoiden ylikouluttautuminen. Yksityisessä järjestelmässä olisi yksinkertaisesti kannattamatonta opiskella suureksi humanistiksi, joka sitten eläisi valtion tutkimusapurahoilla ja makaronilla. Sen sijaan potentiaalinen opiskelija kouluttautuisi kannattavampaan alaan, mikä sitten heijastuisi talouden mekanismien takia kaikkialle. Se parantaa talouskasvua ja näkyisi elintasossamme. Nykyinen ylikouluttautuminen näkyy vain tilastoissa hassujen väitöskirjojen määrässä suhteessa populaatioon.

Muutamia muita seurauksia poimittuna Anssin kirjoituksesta Fi-lib blogista, jota useat näemmä ei osaa lukea kunnolla, kun he pidättäytyvät argumenteiltaan kestämättömässä mielipiteessä:

"Pedagogit muuttuisivat poliitikoista tutkijoiksi, ja paras pedagogia voittaisi markkinoilla. Oppilaiden ikuinen valitus koulujen, kouluruoan ja opettajien surkeudesta loppuisi: joko olet tyytyväinen kouluusi, vaihdat sitä tai sitten syytät maksajia eli vanhempiasi."

"Koulutusjärjestelmä lakkaisi olemasta tulonsiirto keskiluokalta ylemmän keskiluokan akateemisten perheiden lapsille, mitä se nyt on."

Wiba89 on oikeassa siinä suhteessa, että julkinen koululaitos kykenee tehokkuuteen. Tästä kertoo Pisa-tutkimukset. Oletko tutustuneet kyseiseen tutkimukseen tarkemmin. Huomaisitte aasialaisten opiskelijoiden pääsevän myös kärkisijoille ja siellä on melko lailla yksityinen koulujärjestelmä. Toisin sanoen tehokkuuus on mahdollista sekä yksityisessä että julkisessa järjestelmässä, joten argumenteiltasi putoaa pohja.

Wert on kattavammin maininnut yksityistämisen tehokkuudesta:

"No, otetaan sitten pidemmän kautta. Kukaan kun ei niitä pidempiä viestejäni aikasemminkaan lukenut, niin ajattelin vain hieman lyhentää perusteluitani.

Suomalaisnuoret lukevat huomattavasti muiden maiden nuoria enemmän, joka ei voi olla kuin vaikuttamatta myönteisesti. Suomessa on myös hyvin yleistä käyttää tietokonetta ja TV:tä oikeasti oppimiseen ja tiedonhakuun, toisin kuin monissa muissa maissa, joissa nämä laitteet nähdään ainoastaan kodin viihdekeskuksina. Ja nuorison keskuudessa vallitseva homogeeninen ilmapiiri leimaa muualla näitä lähteitä tiedonhakuun käyttävät omaan nörttipiirinsä, toisin kuin Suomessa, jossa moista toimintaa ei katsota ollenkaan pahalla. Tai ainakin näiden laitteiden potentiaali tiedonsyöttäjänä on todettu. Suomalaisnuorista 67 % lukee jotakin sanomalehteä muutaman kerran viikossa, kun muissa maissa vastaava luku on jotain 30 %:n hujakoilla. Ja kun ulkomailla luetaan, se on enimmäkseen nuorten keskuudessa fiktiota ja roskalehtiä - Suomessa trendi on päinvastainen. Fiktiokirjallisuus on Suomessa paljon vähemmän luettua nuorison keskuudessa kuin muualla Euroopassa.

Suomessa myös kohtuullisen kattava kirjastojärjestelmä helpottaa lukuharrastusta, ja kompensoi järkyttävän korkeaa kirjaveroa. Britanniassa asia taas on ratkaistu niin, että kirjastot ovat keskitasoa ja kirjavero on vedetty minimiinsä, jolloin kirjat ovat erittäin edullisia. Kirjasto onkin siellä lähinnä äärimmäisen köyhille. Tämä malli ei kuitenkaan sulje pois lukuinnostusta (jos olit tuosta nappaamasta argumenttia sosiaalimenojen kasvattamiseksi), koska brittinuoret ovat suomalaisten jälkeen Euroopan toiseksi innokkaimpia lukemaan. Perässä seuraavat Tanska ja Portugali. Sen sijaan Saksa ja Ranska, jotka syytävät kirjastojärjestelmiinsä eniten rahaa Euroopassa, pitävät sijoja 9 ja 13, edellä muun muassa Viro ja Tsekki.

Tämä motivaation ja mukavan kouluympäristön kanssa luovat yhdistelmän, joka on yksi maailman parhaita. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä valtion rahojen kanssa. Sen osoittaa juuri esim. PISA-tutkimuksessa loistavasti pärjänneet Hong Kong, Etelä-Korea sekä Japani - kapitalismin mallimaita kaikki kolme. Ne ovat käyttäneet kapitalistista doktriinia hyväkseen, ja ovat säilyneet edelleenkin maailman parhaiten pärjäävinä maina. Kaikissa kolmessa maassa koululaitos on hyvin pitkälti yksityistetty, erityisesti Hong Kongissa, joka oli Suomen jälkeen toiseksi paras. Valtio käyttää näissä rahaa enemmän tieteiden tukemiseen, ja matala veroprosentti takaa sen, että yksityisiin (jotka ovat hyvin kilpailutettuja) kouluihin on hyvin monella varaa. Kuten tämä osoittaa, valtion koululaitokselle syytämillä rahamäärillä ei ole asiaan mitään vaikutusta - ainoastaan ihmisillä."