Kouluilla tie orjuuteen

Olen havainnut persoonallisuudessani vahvan hedoistisuuden. Haluaisin matkustaa paratiisisaarelle ja löhäillä riippumatolla aamusta iltaan. Tämän takia blogikirjoittaminen on jäännyt hieman vähemmälle, mihin aion kiinnittää huomiota. Se on myös heikentänyt tehokkuuttani, joten tämän piirteen vaikutus pitää saada minimoiduksi. Kiitokset menevät kuitenkin libertatisaequilibritasille, jonka ilmoitus blogissaan lisännee lukijakuntaa ja patistaa aktiivisuuteen. Myös Vaaleanpunaiselle elefantti nimistä blogia pitävälle kiitokset ovat paikallaan.

Sanotaan, että Suomessa peruskoulujen puolueettomuus on huippuluokkaa. Venäjällä vääristellään historiantulkintoja hieman "valtiomyönteisemmäksi". Esimerkiksi keskitytään fasismin parjaamiseen, vaikka todellisuudessa fasismi (en ole varma termin oikeellisuudesta viitatessa Natsi-Saksaan) ja sosialismi ovat erittäin lähellä toisiaan. Myös molemmat totalitaristiset ideologiat kilpailivat maailmanennätyksestä rikoksissa ihmisyyttä vastaan. Misesin sivustoilla kerrotaan tarkemmin kyseisten ideologioiden yhteneväisyyksistä: http://www.mises.org/story/1937

Tosin Suomessakin on muutamia perustavanlaatuisia virheitä tehty koulujärjestelmässä julkisuuden lisäksi. Eräässä kohua herättäneessä tutkimuksessa huomattiin kolmaosan suomalaista vastustavan evoluutioteoriaa. Norjassa ja Ruotsissa siihen uskoi likipitäen yli 95 %. En keksi mitään järkevää selitystä tähän kuin koulujen uskonnonopetuksen - satutunteilun.

Toki uskonnolla on ollut merkittävä vaikutus moraalisten traditioiden säilyttämisessä, mistä esimerkiksi Hayek on maininnut kirjassaan Kohtalokas Ylimieli, mutta länsimaisia arvoja kunnioittavassa yhteiskunnassamme ei enää ole tarvetta tälle tehtävälle. Uskonnollisuus on taikauskoa, jolle on vähän enää sijaa "puolueettomuuteen ja aktiivisuuteen" pyrkivässä koulujärjestelmässä.

Myös koulujärjestelmässä on havaittavissa suoranaista propagandaa koulukirjoissa. Esimerkiksi elämänkatsomustiedon kirjassa aikoinaan otettiin esille kummallisen näyttävästi John Rawlsin teoria oikeudenmukaisuudesta. Pisteenä i-kirjaimen päälle esitettiin sen olevan moraalifilosofian ehdoton helmi, joka oikeuttaa hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliviidakon. (Sellaisen vaikutelman saa) Tosin vaihtoehtoisesti ei kerrottu, että kapitalistisessa yövartijavaltiossa hyväntekeväisyys olisi kukoistuksessaan ja se olisi huomattavasti tehokkaampaa suurempien kannustimien sekä hintasignaalijärjestelmän takia.

Lukion terveydentiedon kirjassa Dynamo TE 1 Terveyden perusteet on muutamia kieltämättä omituisia toteamuksia: "Yritysten lisääntyvästä liikkuvuudesta johtuva verokilpailu vähentää mahdollisuuksia tuottaa julkisia terveyspalveluja."

Ensinnäkin ottamatta huomioon väitteen totuusarvoa on vähintään kyseenalaista esittää näin yksipuolisesti maailmankaupan vapautumisen seurauksia. Julkiset terveyspalvelut eivät olet arvokas arvo sinällään, vaan arvokkaampi arvo on tehokas, resursseja hyvin hyödyntävä terveyspalvelu. Julkisen vallan terveyspalvelut on periaatteessa melko tehoton ja resursseja hukkaan vievä sosiaalihirvitys. Englannissa terveydenhuollon kansallistamisen takia tehokkuus oli alentunut (sairaalavuoteissa mitattuna) ja kustannukset nousseet. Samalla lääkäriaivovienti kasvoi räjähdyksenomaisesti.

Tämänhän takia on suorastaan unelma, että globalisaation tuoman verokilpailun takia valtiot joutuvat alentamaan veroja, jolloin ryöstäminen vähenee ja taloudellinen vapaus kasvaa. Toisaalta valtaosa yrityksien investoinneista menee myös tavallisiin eurooppalaisiin "hyvinvointivaltioihin", joten verot eivät ole suurin tekijä, joka vaikuttaa yrityksien investointeihin muihin maihin.

"Tehokkuusvaatimukset muuttavat tuotantotapoja ja työelämän rakenteita."

Varmasti, mutta positiivisella tavalla. Ennen valtaosa eurooppalaisista olivat suunnilleen kroonisessa aliravitsemuksessa tehden työtä maatilalla monta tuntia päivässä ja elivät suunnilleen 40-vuotiaiksi. Nykyään parantuneen tuotannon ja työnjaon hienovaraistumisen takia ihmisillä on enemmän lomapäiviä kuin koskaan aikaisemmin historiassa ja elintaso on korkeimmillaan juuri tämän globalisaationn takia.

"Elintasoerot kasvavat ja epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyy." "Elintasokuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä syvenee"

Ottamatta huomioon väitteiden totuusarvoa. Ei ole väliä, vaikka elintasokuilu kasvaisikin, kunhan sekä rikkaat että köyhät rikastuvat. Näin on tapahtunut, kun maailmassa elää yli 3-miljardia köyhyydestä vapautettua ihmistä enemmän kuin ennen. Kiinan ja Intian talouskasvu on ainakin yli 7 %, joten voidaan olettaa elintasokuilunkin pienentyvän reilun 2-miljardin ihmisyksilön elintason parantuessa.

"Kiistaa käydään jatkuvasti siitä tulisiko kehitysmaiden rajalliset voimavavarat käyttää terveydenhuollon..."

On sinällään harmillista, ettei terveydentiedon kirjassa mainita kaupan vapauttamisen hyödyistä juurikaan. On vaikeaa edes ymmärtää, paljonko mahdollisimman vapaa kauppa luo vaurautta: Esimerkiksi vuonna 1970 Afrikka oli 30 % rikkaampi kuin Aasia, mutta sitten useimmat Aasian maat alkoivat avata talouttaan – ja nämä Aasian maat rikastuivat rajusti. Vuonna 1970 kolme neljästä köyhästä asui Aasiassa, vain 15 % vuonna 2000. Kauppa ja ylikansalliset investoinnit luovat kasvua ja kasvu vähentää köyhyyttä. http://www.vapaasana.net/sisalto.php3?id=473

Kehitysmaita on tuettu 2.3 biljoonalla dollarilla ja edelleen lapsia kuolee 16-sentin lääkkeiden puutteeseen. Raha ei ole ongelma, vaan sen kohdistaminen. Parhainta on vapauttaa markkinat sääntelystä ja antakoon yksityisten henkilöiden toimia tiettyjen lakien puitteissa. Näin hintasignaalit, jotka kohdistavat resursseja parhaiten, eivät mene sekaisin tai heimojohtajan vaimojen urheiluautojen rahoittamiseen. Yksinkertaisesti innovaatiot, tuotannontekijät ja niiden kohdistuminen parantuvat huomattavasti. Tämä luo vaurautta ja hiljalleen terveydenhuoltokin kehittyy.

Vietnamin uusi ja liberalistisempi talouspolitiikka Doi moi teki Vietnamista maailman toiseksi suurimman riisinviejän ja köyhyys on puoliintunut... Voidaan sanoa lukuisten empiiristen ja teoreettisten argumenttien pohjalta, että terveys parantuu parhaiten vapaakaupan avulla, ei rakentamalla terveyshirvityksiä, jotka sinällään ovat huonoja investointeja, sillä ne eivät ole ohjautuneet hintasignaalien mukaan.

"Työtä siirtyy matalien verojen ja matalan palkkatason maihin. Verotulot pienevät ja rahat eivät enää välttämättä riitä nykytasoisiin peruspalveluihin."

Työ ei ole mikään raaka-aine, jota on rajallinen määrä X. Sen määrää ihminen ei kykene yksinkertaisesti mittaamaan. Eri työmahdollisuuksia on rajattomasti, mutta kysyntä ja tarjonta antavat tietyn arvon työlle, jotta se olisi kannattavaa. Jos lainauksen esittämää ajattelutapaa pidettäisiin vallitsevana arvona, niin periaatteessa silloin suurin osa kansasta tekisi erittäin vähän tuottavaa työtä maataloudessa, mikä estää käytännössä nykyisen sosiaalihirvityksen ylläpidon. Tai no, maan sisäisen kehityksen takia ei ehkä niin, mutta omavaraisuudessa kehitys on erittäin hidasta.Tosiasiassa matalan palkkatason maissa on suhteellinen etu tuollaisille aloille, jolloin on kannattavampaa tehdä kyseisen alan työtä siellä. Muutoin menetämme voimavaroja vaihtoehtoiskustannuksina. Työtä löytyy dynaamisessa markkinataloudessa aina.

Kun Yhdysvaltojen ja Meksikon välinen vapaakauppasopimus NEFTO-tuli voimaan, kuviteltiin sen johtavan Yhdysvalloissa työttömyyteen ja talouden heikkemiseen, tosiasiassa työllisyysluvut parantuivat ja talouskasvu oli entistä voimakkaampaa. Taloudellinen globalisoituminen pikemminkin ruokkii sosiaalihirviöitä kuin tuhoaisi näitä.

Forum-kirjasarjan historiankirjoissa on myös tehty virheitä. Esimerkiksi kyseisen kirjasarjan ensimmäisessä osassa ei mainita sanallakaan edes vuoden 1929 New Yorkin massiivisen pörssiromahduksen osasyyksi valtion virheitä talouteen puuttumisessa, vaan annetaan lukijoille kuvan siitä, että markkinat epäonnistuivat tehtävässään. Siksi valtion pitäisi muka puuttua jollain lailla sen toimintaan kuin antaisi vain puitteet sen toimimiselle

Sivujen 140 ja 142 tekstien väitteet ovat suorastaan myrkkyä korvilleni:

"Kaiken lisäksi voitot eivät jää kohdemaahan, vaan menevät ulkomaisten yritysten kotimaihin."

Sinänsä tässä ei ole mitään vikaa, kunhan hintasignaalit ovat vallitsevana osana. Tosin väite on totuusarvoltaan epätosi, sillä Globaalin kapitalismin puolustuksessa mainitaan yritysten voitoista jäävän kohdemaahan investoinneiksi. (Suoraa lähdettä en muista) Lisäähän avoin kauppa räjähdyksenomaisesti investointeja, josta muistutuksena Aasian tiikeritaloudet.

"Ongelma on vain siinä, että yritykset hyödyntävät häikäilemättömästi alueen luonnonvaroja saadakseen parhaat mahdolliset voitot"

Ei ole ongelmaa luonnonvarojen käyttämisessä, jotta saa parhaimmat mahdolliset voitot. Yrityksillä on itse asiassa suurin intressi käyttää luonnonvaroja harkitusti, kun taas valtion kohdalla yhteismaanongelma on jo suuri ongelma.

"Tuotannon tehokkuuden nimissä yritykset fuusioituvat suuryksiköiksi, ja näin kilpailu vähenee."

Kuka helvetin ääliö on kirjoittanut oppikirjoihin omia totuuksiaan? Jo 1940-luvulla ymmärrettiin, että vapaassa taloudessa ei synny monopoleja. Kilpailu ei siis vähene, tosiasiassa yritykset fuusioituvat pikemminkin kilpailun takia. Kilpailu luo tehokkuutta, tehokkuus on tavoiteltavin arvo ja siihen päästään ainoastaan vapaassa markkinataloudessa.

"Ongelmana on varallisuuden epätasainen jakautuminen, joka lopulta johtaa lisääntyvään eriarvoisuuteen."

Vapaissa talouksissa eriarvoisuus on tosiasiassa alhaisempaa kuin totalitaristissa suunnitelmatalouksissa. Tästä olen kirjoittanut aikaisemmissa blogikirjoituksissa.

Tämä oli vasta pintaraapaisu oppikirjoihin, mutta nämä lainaukset herättävät suunnatonta hämmästystä, miten ihmeessä oppikirjoihin voi ajautua väitteitä, jotka osattiin jo kiistää 1940-luvulla? Miksi nämä kaksi oppikirjaa antavat negatiivisen kuvan vapaasta markkinataloudesta ja vapaasta kaupasta? Nämä kirjat ajavat pikemminkin valtion etua kuin varsinaista totuutta. Ei ihme, että joutuu jatkuvasti hyökkäämään foorumeilla aina näitä samoja uskomuksia vastaan, kun joka vuosi kymmenetuhannet omaksuvat näitä. Kirjat ovat siltä osin propagandaa.